Antimilitaristit eivät näe mitään syitä sille, että eri valtioissa asuvien ihmisten tulisi tarttua aseisiin toisiaan vastaan. Tavallisten ihmisten etu kaikkialla maailmassa on rauhanomainen rinnakkaiselo, jota jokainen voi edistää omalta osaltaan kieltäytymällä väkivallan käytöstä. Aseistakieltäytyjät ovat huomanneet eri valtioissa ilmenevän militarismin samankaltaisuuden ja tehneet rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi War Resisters' Internationalin puitteissa jo vuodesta 1921 lähtien. Nykyään jokaisen YK:n jäsenvaltion on kunnioitettava yksilön oikeutta kieltäytyä aseista.
 

War Resisters' International

AKL toimii kansainvälisen antimilitaristisen järjestön War Resisters' Internationalin (WRI) Suomen osastona. WRI on pasifististen ja antimilitarististen ryhmien verkosto, jossa on toimijoita noin viidestäkymmenestä eri maasta. Yhteenliittouman tavoitteena on maailma ilman sotia. AKL osallistuu WRI:n kansainvälisiin kampanjoihin, lähettää osallistujia sen järjestämiin seminaareihin, kokouksiin ja koulutuksiin sekä välittää ja kääntää suomeksi WRI:n jäsenjärjestöjen tuottamaa informaatiota tiedotuskanavillaan.

WRI:llä on monipuolista toimintaa aseistakieltäytymisen edistämiseksi. Se mm. ylläpitää listaa vangituista aseistakieltäytyjistä ja järjestää tukea heille. AKL osallistuu vuosittain WRI:n koordinoimien kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän (15.5.) sekä kansainvälisen rauhanvankipäivän (1.12.) viettoon.

WRI tuottaa artikkeleita väkivallattomasta toiminnasta. Empowering Nonviolence -ohjelma kerää esimerkkitapauksia väkivallattomasta vaikuttamisesta. Kirja kaupasta.

Marraskuisin Nuorison militarisoinnin vastaisena toimintaviikkona AKL osallistuu

Kansainvälisenä rauhanvankipäivänä 1.12.

 

Asevarustelu

International Peace Bureau -järjestön koordinoiman Kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 14.4.-3.5. aikana liitto jakoi sosiaalisessa mediassa useita joko itsensä tai muiden tuottamia artikkeleita asevarustelusta ja sen vastaisesta aktivismista. Toimintapäivien teema oli sotilasmenoihin käytettävien resurssien suuntaaminen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

European Bureau for Conscientious Objection

AKL toimi aktiivisesti myös eurooppalaisten aseistakieltäytyjien kattojärjestössä European Bureau for Conscientious Objectionissa (EBCO). Järjestön toiminnan keskiössä on aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisen edistäminen Euroopan Neuvoston jäsenmaissa. Järjestö toimii aktiivisesti YK:n ja EU:n toimielimien suuntaan ja toimittaa vuosittain raportin aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisesta eri Euroopan maissa. Aseistakieltäytyjäliittoa järjestön hallituksessa edustaa Esa Noresvuo.

Noresvuo osallistui EBCO:n hallituksen kokouksiin 17.3. Brysselissä ja 8.9. Torinossa sekä kokousten yhteydessä järjestettyyn muuhun rauhanaktivismiin linkittyvään ohjelmaan. AKL välitti EBCO:lle tietoa Suomen aseistakieltäytymiskehityksestä ja lainmuutoshankkeista sekä jakoi järjestön kautta saatua tietoa muiden maiden kehityksestä omissa viestintäkanavissaan suomeksi. Liitto osallistui EBCO:n vuosiraportin kirjoittamiseen sekä avusti aseistakieltäytymismenettelyjä koskevan raportin tekemisessä YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimistolle. Liitto auttoi EBCO:a luomaan yhteyden venäläiseen The Movement of Conscientious Objectors -ryhmään, joka tuli mukaan järjestön toimintaan.

EBCO on myös European Youth Forumin (EYF) jäsen ja Noresvuo kuuluu EBCO:n sisäiseen EYF:ssa vaikuttavaan työryhmään. Työryhmän ansiosta EYF hyväksyi marraskuussa päätöslauselman aseistakieltäytymisestä ihmisoikeutena.

Liitto on osallistunut vuonna 2018 Nobel-palkitun ICAN-verkoston Suomen jaoston lähes kuukausittain järjestettyihin kokouksiin ja Nuclear Café -tapahtumiin pitkin vuotta. Liiton edustajana verkostossa on toiminut Kaj Raninen. Loppuvuodesta AKL haki myös kansainvälisen verkoston virallista jäsenyyttä, joka myönnettiin sille joulukuussa.

Baltic Glory

Vuoden 2018 aikana Aseistakieltäytyjäliitto panosti verkostoitumiseen Itämeren alueen rauhanaktivistien kanssa. Keskeisimpänä toimintana oli elokuussa Loviisassa järjestetty Baltic Glory -rauhanharjoitus, johon osallistui suomalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä ja ukrainalaisia rauhanaktivisteja.

Baltic Gloryyn liittyen seitsemänhenkinen ryhmä AKL:n aktiiveja toteutti 11.-17.6. kontaktien luomismatkan Viroon ja Latviaan. Kuressaaressa, Riiassa, Tartossa ja Tallinnassa tutustuttiin paikallisiin rauhankysymyksistä kiinnostuneisiin aktivisteihin sekä heidän toteuttamiinsa erilaisiin yhteiskunnallisiin projekteihin. Liitto järjesti 15.6. yhdessä tallinnalaisen Ülase12 -kulttuurikeskuksen kanssa avoimen

keskustelutilaisuuden aiheesta Antimilitarismi ja väkivallattomuus. Keskustelua saapui seuraamaan noin 15 henkilöä ja aihe sai aikaan vilkasta keskustelua. Matkan aikana useisiin baltialaisiin yhteiskunnallisesti aktiivisiin ihmisiin tutustumisesta huolimatta vuoden 2018 Baltic Glory -tapahtumaan ei vielä saatu baltialaisia osallistujia.

Baltic Glory -rauhanharjoitusta valmistelevia kokouksia pidettiin kuukausittain koko vuoden mittaan. Kansainvälisen järjestäjäryhmän kokoukset ja työryhmätyö tapahtuivat lähinnä virtuaalisesti etäyhteyksiä käyttäen. Helsingissä järjestettiin 21.-22.4. suunnittelukokous, johon saapui järjestäjiä Ruotsista ja Venäjältä. Järjestäjät esittelivät tapahtumaa myös Suomen Sosiaalifoorumissa samana viikonloppuna.

Baltic Glory -tapahtuma järjestettiin 8.-12.8. Loviisassa. Tapahtuman keskeinen osa oli rauhanharjoitus, jossa osallistujat tutkivat rauhanliikkeen toimintamahdollisuuksia kiristyvässä poliittisen ja sotilaallisen jännityksen tilanteessa. Harjoituksessa osallistujat reagoivat erilaisiin tehtäviin, jotka muodostuivat paristakymmenestä kuvitteellisesta jännitteisestä skenaariosta. Tehtäviin vastattiin pääasiassa pienryhmissä mietittyjen toimintatapojen muodossa käyttäen virtuaalista vastauspohjaa sekä erilaisia esittämistapoja. Lisäksi tapahtuma koostui osallistujien pitämistä seminaareista, luennoista ja työpajoista aiheinaan mm. väkivallaton toiminta, dialogi, poliittinen taide ja geopolitiikka. Tapahtuma huipentui juhlaan, jossa oli livemusiikkia, performansseja ja tanssia. Osallistujien joukossa oli kahdeksan AKL:ssa toimivaa henkilöä, joiden lisäksi neljä aktiivia osallistui tapahtumaan järjestäjinä. Neljän päivän aikana yhteen kokoontui yli 60 rauhanaktivistia viidestä eri maasta. Suomalaisia osallistujia oli 21, venäläisiä 24, ruotsalaisia 11, ukrainalaisia 5 sekä yksi Venäjällä asuva kanadalainen. Venäläisten osallistujien joukossa oli mm. Pussy Riot -ryhmässä, Sotilaiden äideissä, Memorialissa sekä Rodina-taiteilijakollektiivissa toimivia henkilöitä. Pohjoismaisten osallistujien joukossa oli esim. rauhantutkijoita, kansalaisaktivisteja sekä taiteilijoita.

Tapahtuma onnistui kuromaan umpeen länsimaiden ja Venäjän kansalaisyhteiskuntien välillä vallinnutta kuilua. Myös käytännön järjestelyt onnistuivat kiitettävästi. Vuonna 2019 järjestettävän entistä laajemman tapahtuman suunnittelutoiminta oli aktiivista vuoden loppupuolella, ja sen valmisteluihin osallistui aikaisempaa laajempi joukko AKL:n aktiiveja.

Baltic Gloryssa sai alkunsa myös uusi yhteistyö suomalaisten ja venäläisten aseistakieltäytyjäaktivistien kesken. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin luento Venäjän aseistakieltäytymistilanteesta ja pidettiin työpaja, jossa suunniteltiin tulevaa yhteistyötä. 30.11.-2.12. yhdeksän aseistakieltäytyjäaktivistia eri puolilta Venäjää saapui AKL:n vieraaksi Helsinkiin. Henkilöt edustivat neljää eri aseistakieltäytyjäorganisaatiota, joiden kotipaikkoja olivat esim. Pietari, Moskova, Krasnodar eteläVenäjällä sekä Uralin alue. Neljän päivän aikana tutustuttiin maiden tilanteisiin, järjestettiin pienryhmäkeskusteluja, vierailtiin Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa, järjestettiin kansainvälisen rauhanvankipäivän ohjelmaa sekä julkinen keskustelutilaisuus aseistakieltäytymisaktivismista Venäjällä. Osallistujat edustivat eri aseistakieltäytyjä- ja ihmisoikeusjärjestöjä Movement of Conscientious Objectorsia, Citizen and Armya, Memorialia ja Pietarin Sotilaiden äitejä. Osallistujat saapuivat Pietarista, Moskovasta, Permistä, Jekaterinburgista, Gelendzikistä sekä yksi Pohjois-Ruotsista, jossa hän asuu poliittisena pakolaisena.Tapahtumassa annettiin yhteishaastattelu myös Most -järjestön ja EU Russia Civil Society Forumin kestävän kehityksen projektille.

Muu kansainvälinen toiminta