Sekä asevelvollisuuslaki (74-77§) että siviilipalveluslaki (27-30§) sisältävät samansisältöiset säädökset palveluksesta vapauttamisesta ulkomaan kansalaisuuden perusteella. Niiden perusteella kaksoiskansalainen voi saada vapautuksen kolmella eri perusteella. Lisäksi Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan välillä on erityissopimus.
 

1) Kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö vapautetaan palveluksesta, mikäli hän on asunut viimeiset seitsemän vuotta Suomen ulkopuolella. Toisin sanoen tässä tapauksessa asianomaista ei edes kutsuta palvelukseen eikä hänen tarvitse hakea vapautusta. Mikäli henkilo palaa Suomen ennen sen vuoden loppua jona täyttää 30 vuotta, hänet kuitenkin voidaan määrätä suorittamaan palvelusta. Sen sijaan tuon vuoden päätyttyä velvollisuus suorittaa palvelusta Suomessa on päättynyt iän takia, eikä asevelvollisuudesta aiheudu ongelmia vaikka Suomeen palaisikin.

2) Toisessa valtiossa asuva kaksoiskansalainen voidaan vapauttaa hakemuksesta, vaikkei hän olisikaan asunut ulkomailla seitsemää vuotta, mikäli hänen asuinpaikkansa "ei ole Suomessa ja hän osoittaa, että hänen tosiasialliset siteensä perheen, opiskelun, toimeentulon taikka muiden henkilökohtaisten asioiden osalta ovat muualle kuin Suomeen."

Asevelvollisuuslain perusteluissa yksityiskohtaisissa perusteluissa näitä "tosiasiallisia siteitä" täsmennetään seuraavasti: "Tosiasiallisten henkilökohtaisten siteiden katsottaisiin olevan muualle kuin Suomeen muun muassa, jos asianomainen olisi käynyt koulunsa ja opiskellut ulkomailla sekä asuisi ja työskentelisi ulkomailla." Siviilipalveluslain yksityiskohtaisissa perusteluissa asia taas määritellään näin: "Sidosten tarkastelussa otetaan huomioon muun muassa siviilipalvelusvelvollisen asumista, perhesuhteita, työpaikkaa ja opiskelua koskevat sidonnaisuudet ja olosuhteet kokonaisuutena. Harkinnassa olisi annettava merkitystä erityisesti ulkomailla oleskelun kestolle ja vakiintuneisuudelle." Hakemus tehdään armeijan kirjoissa olevien kohdalla aluetoimistolle ja siviilipalvelukseen hakeneiden kohdalla siviilipalveluskeskukselle. Myös tässä tapauksessa vapautuksen saanut voidaan kutsua palvelukseen, mikäli hän palaa pysyvästi Suomeen ennen sen vuoden päättymistä jona täyttää 30 vuotta.

Missään tapauksessa laissa ei siis sanota, että seitsemän vuoden oleskelu Suomen ulkopuolella olisi edellytys palveluksesta vapauttamiselle. Seitsemän vuoden raja erottaa vain ne, jotka tulee vapauttaa automaattisesti niistä, jotka joutuvat vapautusta hakemaan. Laissa ei myöskään edellytetä, että vapautuksen hakijan tulisi asua samassa maassa, josta hänen toinen kansalaisuutensa on.

Aseistakieltäytyjäliiton tietoon on viime aikoina tullut tapauksia, joissa ulkomailla asuvien kaksoiskansalaisten vapautushakemuksia on hylätty kyseenalaisilta vaikuttavin perustein. Tällaisissa tilanteissa kannattaa harkita muutoksenhakua, valitustiet ovat samat kuin terveydellisin perustein myönnettävien vapautusten kohdalla. Sinun kannattaa myös olla yhteydessä Aseistakieltäytyjäliittoon, voimme auttaa hakemuksen tekemisessä ja tarjota muutakin apua.

3) Vapauttaminen ulkomailla suoritetun palveluksen perusteella. Asevelvollinen voidaan vapauttaa hakemuksesta, mikäli hänellä on tai on ollut jonkun toisen valtion kansalaisuus, ja hän on suorittanut tuossa toisessa maassa "asevelvollisen rauhanaikaiseen palvelusvelvollisuuteen kuuluvaa palvelusta vähintään neljä kuukautta" -  siis joko paikallista varusmies- tai siviilipalvelusta. Tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä, että toisen maan kansalaisuus on edelleen voimassa.

4) Mikäli sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi Ruotsin, Norjan tai Tanskan kansalaisuus ja asut vakinaisesti jossain näistä maista, sinua koskee neljän Pohjoismaan välinen sopimus "asevelvollisuuden ja kansalaisuuden suhteesta". Sopimuksesen perusteella asianomainen on asevelvollinen vain asuinmassaan. Mikäli henkilö on muuttanut sopimusmaiden ulkopuolelle, hän on asevelvollinen vain siinä sopimusmaassa, jossa on viimeksi asunut vakinaisesti. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on asevelvollisuus, mutta käytännössä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen välttäminen on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa. Sopimuksen mukaan vapauttamisen edellytysten olemassaolosta täytyy esittää "tarpeellinen näyttö", ts. täytyy osoittaa Suomen asevelvollisuusviranomaisille että omaa kaksoiskansalaisuuden ja asuu toisessa maassa. Samansisöltöinen sopimus on myös mm. Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.
 

Jos vapautusta ei myönnetä...

Mikäli vapautusta kaksoiskansalaisuuden perusteella ei valitustenkaan jälkeen myönnetä eikä palveluksen suorittaminen Suomessa ole elämäntilanteen johdosta tai muista syistä realistinen vaihtoehto, mahdollisuuksia ovat vapautuksen hankkiminen terveydellisin perustein, Suomen kansalaisuudesta luopuminen tai ulkomaille jääminen Suomessa odottavasta palvelukseenastumismääräyksestä huolimatta. Ensimmäisestä vaihtoehdosta on kerrottu tarkemmin ylempänä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ulkomaalaisen lääkärin kirjoittama vapautusta puoltava lausunto voi olla sikäli ongelmallinen, että hän ei (...onnekseen...) todennäköisesti tunne suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää eikä vapauttamisen kriteerejä. Kuitenkin vapautuspäätösten perusteena toimiva diagnoosiluokitus on käytössä kaikkialla maailmassa.

Suomen kansalaisuudesta luopuminen on mahdollista, mikäli asianomaisella on jonkun toisen maan kansalaisuus (tai hän on sellaisen saamassa). Kansalaisuudesta luopumista tulee hakea ja hakemuksessa on ilmoitettava syy halukkuudelle luopua Suomen kansalaisuudesta.

Kansalaisuuslaki sisältää maininnan, jonka mukaan kansalaisuudesta ei vapauteta, mikäli hakijan asuinpaikka on Suomessa ja hakemuksen tarkoitus on välttää Suomen kansalaisuuden aiheuttaman velvollisuuden (mm. asevelvollisuus) suorittaminen. Tämä rajoitus voi siis kuitenkin tarkoittaa vain Suomessa asuvia (lakitekstissä on nimenomaan sana "ja"). Laki on kuitenkin muotoiltu niin, ettei viranomaisilla ole myöskään velvollisuutta vapauttaa kansalaisuudesta ulkomaillakaan asuvia (vapautus kansalaisuudesta "voidaan" myöntää).
 

Ulkomailla asuvat vain Suomen kansalaisuuden omaavat

Mahdollisuus saada vapautus koskee siis vain kaksoiskansalaisia. Ulkomailla pysyvästikin asuvat vain Suomen kansalaisuuden omaavat ovat lain mukaan palvelusvelvollisia samalla tavoin kuin Suomessa asuvatkin.

Mikäli olet tällaisessa tilanteessa ja paluu Suomeen palvelusta suorittamaan tuntuisi järjettömältä, ensisijainen vaihtoehto olisi siis toisen maan kansalaisuuden hankkiminen. Kriteerit kansalaisuuden myöntämiselle ovat erilaisia eri maissa, mutta tavallisesti se vaatii vähintään usean vuoden asumista kyseisessä maassa.

Asuimaan kansalaisuuden omaava puoliso nopeuttaa tavallisesti kansalaisuuden saamista. Jotkut maat (mm. eräät Karibian meren saarivaltiot) tarjoavat myös mahdollisuutta ostaa kansalaisuus ilman sen kummempia aikaisempia siteitä, mutta näissä puhutaan tavallisesti kuusinumeroisista euromääristä.

Mikäli toisen valtion kansalaisuuden hankkiminen tai vapautus terveydellisin perustein ei onnistu, mahdollisuuksia ovat joko palveluksen suorittaminen Suomessa tai sen vältteleminen ulkomailla oleskelemalla. Jälkimmäiseen sisältyy lukuisia huomioitavia asioita. Mikäli olet ajautumissa tilanteeseen jossa tällainen saattaa tulla ajankohtaiseksi, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon.

Lisätietoa vapauttamisesta saat Aseistakieltäytyjäliitosta.